Väyläviraston julkaisemia väylätietoja käytetään paljon ja laajasti eri käyttäjäryhmissä. Se ei ole yllätys. Mutta miten paljon ja miten laajasti, mihin käyttäjät hyödyntävät väylätietoja? Näistä otettiin selvää projektissa, jossa tutkittiin väylätietojen käyttöä syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana.
Väylävirasto noin 400 henkilön asiantuntijavirastona suunnittelee, kehittää ja ylläpitää tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkkoja, jotka mahdollistavat Suomen hyvinvoinnin, kilpailukyvyn ja kestävän kasvun. Väyläviraston yhtenä palvelulupauksena on perustaa päätökset yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, mitä tehty projekti osaltaan pyrkii tukemaan.
Tähän juttuun on nostettu viisi analyysitulosta työstä, jossa Spatineo yhdessä Väyläviraston kanssa selvitti Väyläviraston julkaisemien väylätietojen käyttöä ja hyödyntämistä. Työssä oli mukana sekä avoimesti että extranet-palvelujen kautta saatavia väylätietoja. Väylätiedoilla tarkoitetaan erilaisia tietoja kolmesta väylätyypistä (tie, vesi, rata), esimerkiksi väylän sijaintia, pituutta, leveyttä, nopeus- ja kulkurajoituksia, jne. Tietolähteinä tässä työssä olivat myös sovelluksille lähetetyt palvelu- tai tukipyynnöt ja Väyläviraston kirjaamoon lähetetyt pyynnöt.
Työn tuloksia Väylävirasto pitää sekä avartavina että hyödyllisinä jatkokehitysprojektien suunnittelussa. “Tietojen hyödyntäminen on tällä hetkellä ajankohtainen aihe. Ilman tarkkaa tietoa siitä, kenen toimesta ja miten väylätietoja tällä hetkellä käytetään, meidän on vaikea tietää, mistä suunnasta ja miten kokonaisuutta kannattaa lähteä kehittämään. Selvityksen avulla olemme saaneet monipuolista tietoa väylätietojen käytön nykytilanteesta. Tulosten ja hyödyntäjiltä saadun palautteen avulla saadaan luotua askelmerkkejä meneillään oleviin ja pian käynnistettäviin tietopalveluiden kehitysprojekteihin.”, summaa Minna Huovinen Väylävirastolta. Minna toimi työn projektipäällikkönä – osaavana, erittäin tärkeänä ja aktiivisena linkkinä Väyläviraston ja projektin välillä.
Ensimmäinen analyysitulos: Väyläviraston julkaisemat aineistot ovat käyttäjille hyödyllisiä.
Sähköiseen kyselyyn vastanneista 93% arvioi Väyläviraston väylätietojen olevan erittäin hyödyllisiä tai melko hyödyllisiä. Tulokseen Väylävirasto voi olla erittäin tyytyväinen.
Toinen analyysitulos: LAM-tiedot on suosituin avoin väylätietoryhmä
Työssä mm. analysoitiin pyyntöjä (requests), joita Väyläviraston sovelluksista tai palveluista on kohdennettu eri väylätietoihin (dataset). Pyyntöjen perusteella LAM-tiedot on selvästi suosituin yksittäinen avoimesti saatava väylätietoryhmä (dataset group). Tarkastelujaksolla LAM-tietoihin kohdistui lähes 1,5-kertaisesti enemmän pyyntöjä kuin toiseksi suosittuun väylätietoryhmään (tierekisteri-tietolajit).
Väylävirasto edelleen julkaisee LAM-tietoja, vaikka tietojen tuotanto on siirtynyt Väylävirastolta Fintrafficille vuonna 2019.
Kuva: Väyläviraston julkaisemien avoimien väylätietoryhmien käytön %-osuudet ajanjaksolla syyskuu 2020 – helmikuu 2021. Osuudet perustuvat lokitiedostojen pyyntöihin (requests).
Havainto eroaa jonkin verran sähköisen kyselyn ja haastattelujen tuloksesta, jonka mukaan Digiroad-aineisto ja tierekisteri ovat tärkeimpiä väylätietoryhmiä.
Varsin mielenkiintoista on myös, että noin ⅔-osaa kaikista LAM-tietoihin kohdistuvista pyynnöistä tuli yksityisistä yrityksistä.
Kolmas analyysitulos: INSPIRE-tietotuotteet näyttävät olevan huomattavasti käytetympiä kuin kyselyn ja haastattelujen perusteella voisi olettaa.
Väyläviraston avoimien rajapintapalveluiden lokitietojen perusteella INSPIRE-tietotuotteet ovat 6.suosituin aineistoryhmä. Enemmän pyyntöjä tarkastelujaksolla on kohdistunut vain tierekisteritietoihin, vesiväylätietoihin, Digiroad-aineistoihin, ratakohdetietoihin ja liikenneverkkotietoihin.
Sen sijaan sähköiseen kyselyyn vastaajista noin ⅔-osaa ei ole lainkaan etsinyt INSPIRE-tietotuotteita Väyläviraston avoimista rajapinnoista tai lataus- ja katselupalvelusta. Haastatteluissa INSPIRE-tietotuotteiden käyttö tai tärkeys ei myöskään noussut esille.
Neljäs analyysitulos: Väyläviraston avoimilla rajapintapalveluilla on paljon kansainvälisiä käyttäjiä.
Väyläviraston avoimiin rajapintapalveluihin kohdistuu pyyntöjä ympäri maailmaa, esimerkiksi Uudesta-Seelannista, Havaijilta, Etelä-Afrikasta, Japanista ja monesta monesta muusta maasta. Tämä on analysoitavissa avoimien rajapintapalveluiden lokitiedostoista. Suomesta pyyntöjä tulee luonnollisesti eniten, Saksa on kakkosena (n. 10% kaikista pyynnöistä tarkastelujaksolla).
Kuva: Paikat, joista on lähetetty pyyntöjä (requests) Väyläviraston avoimiin rajapintapalveluihin
Myös muilla Väyläviraston palveluilla ja sovelluksilla on kansainvälisiä käyttäjiä lokitietojen perusteella. Avoimilla rajapintapalveluilla on kuitenkin enemmän kv-käyttäjiä kuin muilla Väyläviraston palveluilla.
Viides analyysitulos: vakiomuotoisia ajantasaisia tietoja tarvitaan tulevaisuuden tavoitteiden toteutumiseksi
Väylätietojen käyttäjät niin Väylävirastossa kuin sen ulkopuolisissa organisaatioissakin tarvitsevat nykyistä kattavammin vakiomuotoisia ajantasaisia paikkatietojen, metatietoja ja laatutietoja tulevaisuuden tavoitteiden toteutumiseksi. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän koneluettavuutta samalla, kun 3D-mallien tarve ja käyttö lisääntyvät. Meta- ja laatutiedoista erityisesti aikaleima (ajantasaisuus), kattavuus (sisällöllinen ja alueellinen) ja sijaintitarkkuus ovat käyttäjille tärkeitä.
Näistä ja monista muista analyysituloksista kerrotaan enemmän projektiraportissa, jonka Väylävirasto julkaissee huhti-toukokuussa 2021.
Update 29.11.2021: Tässä linkki Väyläviraston julkaisemaan raporttiin.
Miten työssä analysoitu tieto kerättiin?
Analyysiä varten keräsimme tietoja usealla eri tavalla: avoimella sähköisellä käyttäjäkyselyllä, haastattelemalla kymmeniä väylätietojen käyttäjiä usealta eri toimialalta ja analysoimalla Väyläviraston www-sivuja Google Analyticsilla. Lisäksi merkittävä määrä aivan uutta tietoa väylätietojen käytöstä saatiin tutkimalla Väyläviraston 10 eri palvelun ja sovelluksen lokitiedostoja kuuden kuukauden ajalta (1.9.2020 – 28.2.2021). Näin laajaa käyttötietojen keruuta, tietojen yhdistämistä ja analyysiä ei ole Väylävirastolla tehty koskaan aiemmin.
Rajapintapalveluiden käyttötietoja saatiin mm. Spatineo Monitor -sovelluksesta, joka on Väylävirastolla käytössä. Ennen analyysiä kaikki lokitiedot anonymisoitiin Väyläviraston toimesta GDPR-vaatimuksia vastaaviksi. Eri lähteistä kerättyjen käyttötietojen käsittelystä kerrotaan tarkemmin projektiraportissa.
Päätelmiä
Datan ja tiedon hyödyllisyyttä ja suosittuutta seurataan usein sähköisillä kyselyillä ja/tai käyttäjähaastatteluilla. Niiden avulla voidaankin saada informaatiota esimerkiksi siitä, mihin kohteisiin tietoja hyödynnetään ja millaisia tarpeita käyttäjillä on.
Kuten työn tulokset osoittavat, kyselyjen ja haastattelujen ohella on erittäin hyödyllistä kerätä automaattisesti jatkuvaa kattavaa seurantatietoa pitkältä ajanjaksolta. Palveluiden ja sovellusten käyttötiedot (lokitiedot) kertovat varsin seikkaperäisesti, mitä dataa milloinkin on käytetty, kuka dataa on käyttänyt ja miten paljon. Tämä tieto ei perustu ihmismuistiin eikä mielipiteisiin.
On syytä korostaa, että GDPR:n mukaisesti anonymisoiduista ip-osoitetiedoista ei voida tunnistaa yksittäistä käyttäjää, ainoastaan käyttäjäryhmä (julkishallinto, yksityinen yritys, jne.).
Jotta kyselyistä ja haastatteluista saataisiin samantyyppistä vertailukelpoista käyttötietoa eri ajankohtina kattavasti eri käyttäjiltä, kyselyjä ja/tai haastatteluja pitäisi toistaa säännöllisesti ja usein. Tämä vaatii huomattavasti enemmän aikaa, rahaa ja aivan varmasti enemmän ihmistyötä kuin automaattisesti kerätyt seurantatiedot ja niiden analyysi.
Kun käyttötietojen seuranta on automaattista, jatkuvaa ja tietoja analysoidaan automaattiprosesseilla, reaaliaikainen tilannekuva saadaan heti näkyville. Reaaliaikaisesta tilannekuvasta voidaan seurata myös muutosten suuntaa ja havaita trendejä. Tämän perusteella on helpompi tehdä toimenpiteitä oikeaan suuntaan ja tarvittaessa nopeastikin – ei tarvitse odotella QX- tai vuosiraporttia. Tilanneanalyysistä voi myös nousta kysymyksiä, joihin on tarpeen etsiä täsmätietoa muilla tavoin, vaikkapa haastatteluilla.
Mitä seuraavaksi?
Väylävirastolla on meneillään useita kehittämisprojekteja, mm. Suomen Väylät -karttapalvelun kehittäminen, joihin tekemämme selvityksen tulokset ovat erittäin arvokas ja käyttökelpoinen lähtötieto. Tulokset kirkastavat sekä tavoitetta että matkaa kohti tavoitetta.
Eikä tässä vielä kaikki. Työssä laadittiin myös menetelmäehdotus, jolla Väylävirasto voi jatkossa arvioida väylätietojen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Aiheesta kuullaan varmasti lisää tulevissa projekteissa.
Haluatko tietää lisää?
Ota toki yhteyttä! Spatineon hyödyntämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin asiantuntijat Riitta Vaniala ja Jaana Mäkelä keskustelevat aiheesta mieluusti enemmänkin.
Väylävirasto julkaisee projektiraportin myöhemmin omalla verkkosivullaan.
